Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Sairauspoissaolot olivat huipussaan vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa töistä oman sairauden takia. Vuodesta 2013 lähtien sairauspoissaolojen määrät ovat pysyneet keskimäärin 16–17 päivän välissä. Vuonna 2019 kuntatyöntekijät olivat poissa töistä oman sairauden takia keskimäärin 16,5 päivää ja vuonna 2020 määrä oli 16,7 päivää.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Sairauspoissaolot kunnissa

Lataa data

Sairauspoissaolot

Yhteensä koko Kunta10-aineistossa
20002001200220032004200520062007200820092010201120122013201420152016201720182019202020212022Sairauspoissaolopäivien lukumäärä / htv89101112131415161718192021Kaikki

Hoitoalalla sairauspoissaolot lisääntyivät selkeästi

Ensimmäinen koronavuosi on kohdellut eri ammattiryhmiä eri tavoin ja jo aiemmin havaitut ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat kasvaneet. Myönteistä on, että verrattuna vuoden takaiseen, yhä useampi työntekijä (28 %) ei ollut poissa päivääkään oman sairauden takia. Näiden työntekijöiden osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna viisi prosenttiyksikköä. Toisaalta esimerkiksi useissa hoitoalan ammattiryhmissä sairauspoissaolot ovat selkeästi lisääntyneet vuoteen 2019 verrattuna. Lastentarhan opettajilla, lastenhoitajilla, koulunkäyntiavustajilla, hammashoitajilla, sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla keskimääräisissä poissaolopäivissä oli 1,5–3 päivän kasvu verrattuna vuoteen 2019.

Hoitoalan ammatit ja muut ammattiryhmät, joissa tehdään ruumiillista työtä ovat edelleen myös keskimääräisten sairauspoissaolojen listakärjessä vuonna 2020: koulunkäyntiavustajat, kodinhoitajat, hoitajat ja lähihoitajat, lastenhoitajat, perhepäivähoitajat, hammashoitajat, laitoshuoltajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja lastentarhanopettajat olivat poissa keskimäärin 21–29 päivää vuodessa. Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, taloussihteereillä, tiedottajilla ja opettajilla (keskimäärin 6–8 päivää).

– Koronapandemia on sekä Kunta10-kyselytulosten että näiden sairauspoissaolotilastojen valossa lisännyt työkuormitusta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toisaalta korona on lisännyt poissaoloja tietyissä ammattiryhmissä myös tiukentuneiden ohjeistusten vuoksi: pienessäkään nuhassa ei ole voinut mennä töihin ja koronatestitulosten odottelu on voinut pidentää lyhyitä poissaoloja. Meidän tilastossamme 1–3 päivän poissaolojaksot ovat vähentyneet ja tätä pidemmät hieman lisääntyneet, kertoo Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Sairauspoissaolot kunnissa

Lataa data

Ammattiryhmien väliset erot

Kunta10-aineisto, Työterveyslaitos
20002001200220032004200520062007200820092010201120122013201420152016201720182019202020212022Sairauspoissaolopäivien lukumäärä / htv81012141618202224262830KaikkiJohtajat, erityisasiantuntijatAsiantuntijatToimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijätPalvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijätRuumiillinen työ (ml. rakennus-, korjaus-, valmistus-, prosessi- ja kuljetustyöntekijät)

Poikkileikkaus ammateittain

20 suurinta ammattia henkilötyövuosien mukaan
2022
8.719.1911.4912.4712.5114.4614.5615.3917.2218.0618.3818.5321.9424.6624.7926.8129.4630.3931.65muu johtajakunn. hallinnon erityisasiantuntijalääkärilehtori, tuntiopettajaluokanopettajatekn. asiantuntijamuu asiantuntijasosiaalityöntekijätoimistotyöntekijäkeittiöesimies, keittäjäerityisopettajamuu erityisasiantuntijasosiaali-/nuoriso-ohjaajapalomies, vartijasairaanhoitaja, terveydenhoitajalastentarhanopettajalaitoshuoltajahoitaja,lähihoitajalastenhoitajaSairauspoissaolopäivien lukumäärä / htv0510152025303540

Yli 50-vuotiaiden poissaolot vähenivät, alle 30-vuotiaiden kasvoivat

Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten myönteistä kehitystä on tapahtunut yli 50-vuotiaiden ikäryhmissä, jossa sairauspoissaolot jatkavat laskua. Huolestuttavaa sen sijaan on, että alle 30-vuotiailla kuntatyöntekijöillä sairauspoissaolot ovat kasvaneet vuoteen 2019 verrattuna ja heillä on jo enemmän sairauspoissaolopäiviä keskimäärin kuin 30–50-vuotiailla.

– Tulokset antavat aihetta huoleen nuorten työntekijöiden osalta, jotka toisaalta usein työskentelevät myös ammateissa, joissa sairauspoissaoloja on paljon. On siis vaikeaa erottaa iän ja ammatin vaikutuksia toisistaan. Toisaalta rohkaisevat tulokset ikääntyvien työntekijöiden osalta antavat aihetta olettaa, että työkyvyn tukitoimet ovat olleet tuloksellisia ja ne on kohdistettu oikein, Jenni Ervasti sanoo.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Sairauspoissaolot kunnissa

Lataa data

Ikäryhmien väliset erot

Kunta10-aineisto, Työterveyslaitos
20002001200220032004200520062007200820092010201120122013201420152016201720182019202020212022Sairauspoissaolopäivien lukumäärä / htv81012141618202224Alle 30 v30-39 v40-50 vYli 50 v

Naisilla on enemmän sairauspoissaoloja kuin miehillä

Vuonna 2020 naisilla oli keskimäärin 18,4 ja miehillä keskimäärin 11,4 sairauspoissaolopäivää, eli naiset olivat vuodessa keskimäärin seitsemän päivää enemmän sairaana ja poissa töistä. Tämä sukupuolten välinen ero näyttää jopa kasvaneen viime vuosina, kun poissaolot ovat miehillä vähentyneet ja naisilla pysyneet samalla tasolla tai jopa hieman lisääntyneet. Sukupuolten välistä eroa selittävät sukupuolen mukaan eriytyneet ammatit. Tutkimuksissa on havaittu, että naisten suurempi sairauspoissaolojen määrä selittyy pitkälti ammattiin ja työpaikkaan liittyvillä tekijöillä. Ensimmäisen koronavuoden takia eniten sairauspoissaoloja lisänneet ammattiryhmät ovat hyvin naisvaltaisia.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Sairauspoissaolot kunnissa

Lataa data

Sukupuolten väliset erot

Kunta10-aineisto, Työterveyslaitos
20002001200220032004200520062007200820092010201120122013201420152016201720182019202020212022Sairauspoissaolopäivien lukumäärä / htv810121416182022MiehetNaiset

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seurataan työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla suhteuttaen toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin. Nämä tilastot eivät sisällä sairauspoissaolojen syitä.

Tähän Työelämätieto-palvelun analyysisivuun liittyy myös datasivu: Sairauspoissaolot kunnissa.