Mielenterveysdiagnoosia ennustavat tekijät

Työterveyshuollon aineistoista voidaan koneoppimismalleja hyödyntäen löytää mielenterveysdiagnooseja ennustavia tekijöitä. Tarkastele mielenterveysdiagnoosin saamisen todennäköisyyttä itsearvoidun hyvinvoinnin sekä sukupuolen ja iän mukaan jaoteltuna.

Kuvaus

Mielenterveysdiagnoosin ennakointikartta perustuu analyyseihin, joissa ennustettiin sosiodemografisten taustatekijöiden sekä työhyvinvointikyselyn vastausten perusteella 18–64-vuotiaiden työterveyshuollon asiakkaiden todennäköisyyttä saada (ensimmäinen) mielenterveyden diagnoosi kahden vuoden kuluessa kyselyyn vastaamisesta. Alkuperäinen aineisto sisälsi kyselyvastaukset 102 671 henkilöltä, joista 6,6 prosentilla oli aineistossa diagnoositieto. Suodatusten jälkeen aineistosta valikoitu lopullisiin analyyseihin 13 883 työhyvinvointikyselyyn vastannutta henkilöä, joista 24,1 prosenttia sai diagnoosin seurantajaksolla. Aineistoon sisällytetyt mielenterveysdiagnoosit käsittivät 1) mielialahäiriöt, 2) neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformiset häiriöt, 3) ei-elimelliset unihäiriöt sekä 4) työuupumuksen. Pseudonymisoitu aineisto analysoitiin XGBoost-luokittelumallinnuksen avulla hyödyntäen työhyvinvointikyselyn vastauksia, diagnoositietoja sekä sosiodemografisia taustatekijöitä.

Aineisto kerättiin Työterveyslaitoksen toteuttamaan ja Työsuojelurahaston rahoittamaan tutkimushankkeeseen Paremmalla ennakoinnilla kestävämpään mielen hyvinvointiin, joka toteutettiin 1.2.2020 – 31.7.2022. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Terveystalo ja Helsingin yliopisto.

Mitä mittarit esittävät

Analyysien perusteella karttaan valittiin viisi mielenterveysdiagnoosia parhaiten ennustanutta tekijää, joiden luokittelukyky oli lähes yhtä hyvä kuin kaikilla mahdollisilla tekijöillä toteutetuissa analyyseissä. Nämä viisi tekijää olivat ikä ja sukupuoli sekä stressin, surumielisyyden ja päiväsaikaisen uupumuksen kokemusta käsittelevät kysymykset.

Kartassa voit valita tarkastelemasi sukupuolen ja ikäryhmän. Jokainen kuvio esittää matriisia, jossa vaaka-akselilla on surumielisyyden kokemus ja pystyakselilla on stressin kokemus. Eri kuviot puolestaan vastaavat vaihtoehtoja päiväsaikaista uupumusta koskevaan kysymykseen. Vaalea siniharmaa väri kuvaa matalaa mielenterveysdiagnoosin todennäköisyyttä ja punainen väri kohonnutta todennäköisyyttä.

On tärkeä huomioida, että kartan värit kuvaavat keskimääräistä riskiä väestötasolla, mutta karttaa ei voi käyttää yksilötasolla tapahtuvaan mielenterveyden ennakointiin. Värit kuvastavat muun muassa sitä, kuinka mielenterveyden erilaiset riskit jakautuvat epätasaisesti erilaisissa väestöryhmissä. Psyyken pahoinvointia on mahdollista mitata muillakin osoittimilla kuin työterveyshuollon diagnooseilla. Kartta sisältää siten rajoituksia, mutta se pyrkii osaltaan lisäämään tietoa työssä käyvän väestön mielenterveyden kannalta olennaisista ulottuvuuksista.