Työkyvyttömyysajat työterveyshuollossa

(Texten fortsätter efter bilden)

Työterveyshuollosta on koko seuranta-ajan kirjoitettu sairauspoissaoloja eniten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja lähes yhtä paljon mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Nämä ovat viime vuosina aiheuttaneet työkyvyttömyyttä yli kaksinkertaisesti verrattuna seuraavaksi yleisimpiin työkyvyttömyyttä aiheuttaviin diagnoosipääryhmiin (hengityselinsairaudet ja vammat). Asiakasmäärittäin tarkasteltuna yleisimpiä ovat hengityselinten sairaudet (eniten yksittäisiä asiakkaita, yli 300 000 hlöä), sen jälkeen tulevat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

Yleisin yksittäinen työkyvyttömyyttä aiheuttava diagnoosi ovat hengitystieinfektiot (J06) (yli miljoona työkyvyttömyyspäivää). Lähes yhtä paljon työkyvyttömyyspäiviä ovat aiheuttaneet muut ahdistuneisuushäiriöt (F41) (myös yli miljoona työkyvyttömyyspäivää). Näiden määrä on lisääntynyt seuranta-aikana. Seuraavina tulevat masennustila (F32) ja selkäsärky (M45).

Yleisin työkyvyttömyysjakson mitta on 1-3 vuorokautta. Tämä on pysynyt samana koko seuranta-ajan. Nämä lyhyet työkyvyttömyysjaksot aiheuttivat yhteensä lähes kahden miljoonan päivän poissaolon vuonna 2025. Eniten työkyvyttömyyspäiviä, noin 3 miljoonaa päivää, aiheutui 6-14 vuorokauden pituisista jaksoista. Yli 230 vuorokauden työkyvyttömyysajat tuottivat yhteensä noin 900 000 poissaolopäivää.

Lyhyitä, 1-3 vuorokauden poissaoloja aiheuttavat selkeästi eniten hengityselinten sairaudet (pääasiassa hengitystieinfektiot (J06)). 6-14 vuorokauden sairauspoissaoloja aiheuttavat eniten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, yleisimpänä yksittäisenä diagnoosina muut ahdistuneisuushäiriöt (F41). Pitkiä, yli 230 vuorokauden sairauspoissaoloja aiheuttivat vuonna 2025 eniten tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja lähes yhtä paljon mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Yleisimpiä yksittäisiä diagnooseja olivat toistuva masennus (F33), masennustila (F32) ja polven nivelrikko (M17).

Sairauspoissaoloista pääosa kirjoitetaan läsnäkontaktien yhteydessä. Naisille kirjoitetaan työterveyshuollosta sairauspoissaoloja miehiä enemmän. Työterveyshuollosta kirjoitetaan sairauspoissaoloja yhteensä eniten 55-64-vuotiailla. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja vammojen vuoksi ovat eniten työkyvyttöminä 55-64-vuotiaat, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden ja hengityselinsairauksien vuoksi 35-44-vuotiaat.

Toimialoittain tarkasteltuna sairauspoissaoloja on eniten julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa. Tällä toimialalla on sairauspoissaoloja määrällisesti selkeästi enemmän kuin muilla toimialoilla. Seuraavina tulevat teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa ja terveys- ja sosiaalipalvelut. Kun sairauspoissaoloja tarkastellaan työkyvyttömyyspäivinä henkilöä kohti, sairauspoissaoloja on eniten toimialalla T (kotitalouksen toiminta työnantajina). Tämän selittänee se, että tällä toimialalla on vain vähän työntekijöitä, joille on kirjoitettu sairauspoissaoloja. Seuraavaksi eniten työkyvyttömyyspäiviä henkilöä kohti on maa-, metsä- ja kalataloudessa (vuonna 2025 36 pv/hlö). Muutoin työkyvyttömyyspäiviä on eri toimialoilla henkilöä kohti melko tasaisesti (vuonna 2025 25 pv/hlö).

Sairauspoissaolojen syyt vaihtelevat toimialoittain. Esimerkiksi julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa ja terveys- ja sosiaalipalveluissa poissa ollaan eniten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi ja toiseksi eniten tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Teollisuudessa ehdottomasti yleisin sairauspoissaolodiagnoosi ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi ollaan pois työstä lähes puolet vähemmän. Tukku- ja vähittäiskaupassa yleisin sairauspoissaolodiagnoosi ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet mutta lähes yhtä paljon ollaan pois työstä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi.