Översättningen till svenska publiceras senare.
Työterveyshuollossa käydään eniten tuki- ja liikuntaelinsairauksien, hengityselinten sairauksien, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden ja muualla luokittamattomien oirediagnoosien (R-diagnoosit) vuoksi. Yleisin yksittäinen diagnoosi ovat hengitystieinfektiot. Diagnoosillisia käyntejä toteutetaan enemmän läsnä- kuin etäkontakteina.
Työterveyshuollon tilannekuva
(Texten fortsätter efter bilden)
Yleisimpiä diagnoosipääryhmiä ovat koko seuranta-ajan olleet tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hengityselinten sairaudet, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ja muualla luokittamattomat oirediagnoosit (R-diagnoosit). Ainoa selkeä muutos on tapahtunut vuoden 2022 ja muiden vuosien välillä. Vuonna 2022 työterveyshuollon vastaanotolla käytiin kolmanneksi yleisimmin U-diagnoosilla (diagnoosikoodeja erityistapauksille). Tähän diagnoosiryhmään kuuluvat koronaepäilyt ja varmistetut koronainfektiot. Näiden merkitys on myöhemmin vähentynyt. Vuonna 2025 U-diagnooseilla oli käyntejä enää yhteensä noin 10 000. Asiakasmäärittäin tarkasteltuna yleisimpiä diagnoosiryhmiä ovat hengityselinsairaudet (eniten yksittäisiä asiakkaita, reilu 500 000), tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja muualla luokittamattomat oirediagnoosit (R-diagnoosit).
Yleisimpinä yksittäisinä tuki- ja liikuntaelindiagnooseina ovat seuranta-ajan pysyneet selkäsärky (M54), muualla luokittamattomat muut pehmytkudossairaudet (M79), hartiaseudun pehmytkudossairaudet (M75) ja muualla luokittamattomat muut nivelsairaudet (M25). Selkäsärky on ollut näistä koko ajan selkeästi yleisin. Hengityselinsairauksien osalta ehdottomasti yleisin yksittäinen diagnoosi on kaikkina vuosina ollut akuutti hengitystieinfektio (J06), joka on myös kaikkien vuosien ajan ollut kokonaisuudessaan yleisin yksittäinen diagnoosi (noin 800 000 käyntiä ja noin 400 000 yksittäistä asiakasta). Muut ahdistuneisuushäiriöt (F41), ei-elimelliset unihäiriöt (F51), masennustila (F32) ja reaktiot vaikeaan stressiin ja sopeutumishäiriöt (F43) ovat olleet yleisimmät käyntidiagnoosit mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden osalta. Muut ahdistuneisuushäiriöt on ollut näitä selkeästi yleisin.
Työterveyshuollossa toteutuu diagnoosillisia käyntejä enemmän naisilla kuin miehillä. Ero korostuu, kun tarkastellaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi toteutuneita käyntejä (naisilla on käyntejä yli kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna). Miehillä on naisia enemmän käyntejä vammojen vuoksi. Myös ikäluokka vaikuttaa siihen, millä diagnooseilla työterveyshuollossa asioidaan. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi käyntejä on koko seuranta-ajan ollut eniten 55-64-vuotiailla, mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi taas 35-44-vuotiailla (vuosina 2024 ja 2025). Hengityselinsairauksien osalta tilanne on hieman vaihdellut eri vuosina, pääasiassa käyntejä on ollut eniten 35-44-vuotiailla.
Diagnoosillisilla käynneillä korostuvat toimialoista erityisesti julkinen hallinto ja maanpuolustus ja myös teollisuus ja tukku- ja vähittäiskauppa (sekä käyntien että asiakkaiden määrissä). Nämä toimialat ovat korostuneet erityisesti vuosina 2024 ja 2025.
Diagnoosillisia käyntejä toteutetaan enemmän läsnä- kuin etäkontakteina.
Creative Commons License
Publikationen är licensierad enligt Creative Commons 4.0 Internationell -licens.