Vuorovaikutukseen liittyvä tunnekuormitus sukupuolittuneessa työelämässä

Teemat
Työhyvinvointi ja työkyky
Mielenterveys
Psykososiaalinen kuormitus
Riskialttiit työt ja ammatit

Vuorovaikutukseen liittyvät tunteet ja niiden kuormittavuus eri ammattiryhmissä

Lataa data
Ei lainkaan (1)Satunnaisesti (2)Alle puolet työajasta (3)Yli puolet työajasta (4)Ei lainkaan (1)Hieman (2)Jossain määrin (3)Paljon (4)Tunnekuormitus (keskimääräinen)Tunteita herättävän vuorovaikutuksen osuus työajasta (keskimääräinen)
Vahvasti miesenemmistöiset ammattiryhmätMiesenemmistöiset ammattiryhmätNaisenemmistöiset ammattiryhmätVahvasti naisenemmistöiset ammattiryhmätTasa-ammattiryhmätTyöllisten määrä

Ammattiryhmää tai ammattia ei ole valittu.

Tunteita herättävän vuorovaikutuksen osuus työajasta ammattiryhmässä (keskimääräinen):
Tunnekuormitus ammattiryhmässä (keskimääräinen):
Ammattiryhmän sukupuolijakauma:
50 %50 %
Työllisten määrä ammattiryhmässä (2023):
Ammattiryhmään kuuluvat ammatit kyselyaineistossa
Tutustu ammattiryhmään, esimerkkiammatteihin ja hakusanoihin 

Suomalaisen työelämän ammattirakenne on sukupuolittunut. Työssä koetun kuormituksen laatu ja toistuvuus vaihtelevat sukupuolijakauman mukaan. Kuvaaja esittää sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvää tunnekuormitusta eri ammattiryhmissä.

Kuvaus

Useimmat työntekijät kohtaavat työssään toisia ihmisiä. Kanssakäymiseen toisten kanssa liittyy usein tunteita. Ne voivat vaihdella voimakkuudeltaan ja sävyltään. Toisinaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyy tunnekuormitusta.

Suomalaisen työelämän ammattirakenne on sukupuolittunut, ja tunnekuormitus vaihtelee nais- ja miesenemmistöisten ammattien välillä.

Kuvaaja esittää tunteita herättävän vuorovaikutuksen osuuden työajasta (vaaka-akseli) ja tunteiden kuormittavuuden (pystyakseli) mies- ja naisenemmistöissä sekä sukupuolen mukaan tasaisesti jakautuneissa ammattiryhmissä.

Kuvaaja on tuotettu osana Työsuojelurahaston rahoittamaa tutkimushanketta Erottavat emootiot: sukupolven ja -puolen rooli työelämän ja työkyvyn emotionaalisessa kokemisessa ja hallinnassa (hankenro 230304).

Mitä mittarit esittävät?

Vuosina 2022–2023 yli 7 000 satunnaisesti valittua työssäkäyvää henkilöä manner-Suomessa vastasi seuraaviin kysymyksiin työstä, vuorovaikutuksesta ja tunteista:

  1. Usein työt sisältävät vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa (esim. työtoverit, esihenkilöt, asiakkaat, oppilaat, potilaat, yhteistyötahot), mikä voi nostaa esiin erilaisia tunteita. Kuuluuko työhösi tällaista tunteita herättävää vuorovaikutusta?
  2. Koetko nämä tunteet työssäsi kuormittavina?

Vastaajat olivat 20–67-vuotiaita ja vastasivat kysymyksiin neliportaisilla asteikoilla. Kuvaajassa on raportoitu vastausten keskiarvot ammattiryhmittäin. Vaaka-akseli esittää vastausten keskiarvot kysymykseen 1, pystyakseli kysymykseen 2.

Vasemmalla alhaalla ovat ammattiryhmät, joissa herää harvemmin vuorovaikutukseen liittyviä tunteita ja joissa koetaan harvoin vuorovaikutukseen liittyvää tunnekuormitusta.

Oikealla ylhäällä ovat puolestaan ammattiryhmät, joissa herää toistuvasti vuorovaikutukseen liittyviä tunteita ja joissa koetaan useammin tällaisiin tunteisiin liittyvää kuormittuneisuutta.

Kuvaajassa ammattiryhmiä kuvaavien ympyröiden koko viittaa ammattiryhmissä toimivien työntekijöiden suhteelliseen määrään Suomessa vuonna 2023. Kuvaajan tiedot perustuvat ammattiryhmiin, joiden edustajista kumpaankin kysymykseen vastasi vähintään 15 henkilöä. Kuvaajan ammattiryhmissä työskenteli vuonna 2023 lähes 90 prosenttia Suomen työllisistä.

Ammattiryhmät on luokiteltu niiden sukupuolittuneisuuden mukaan viiteen luokkaan:

  • Vahvasti miesenemmistöiset ammattiryhmät (yli 90 % ryhmän työllisistä miehiä)
  • Miesenemmistöiset ammattiryhmät (yli 60 %:sta 90 %:iin ryhmän työllisistä miehiä)
  • Tasa-ammatit (miesten ja naisten osuus ryhmän työllisistä 40–60 %)
  • Naisenemmistöiset ammattiryhmät (yli 60 %:sta 90 %:iin ryhmän työllisistä naisia)
  • Vahvasti naisenemmistöiset ammattiryhmät (yli 90 % ryhmän työllisistä naisia)

Ryhmäkeskiarvojen laskennassa on käytetty painokertoimia korjaamaan vastauskadosta aiheutuvia vääristymiä. Koko kyselyn aineistonkeruu ja muita tuloksia on kuvattu kattavasti täällä: Työn Suomi: Työolot, työkyky ja työhyvinvointi Terve Suomi -tutkimuksessa. Aineisto perustuu Terve Suomi -tutkimuksen työelämää koskevaan kyselyosuuteen, jonka Työterveyslaitos on toteuttanut yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Ammattiluokituksen, ammattien sukupuolittuneisuuden ja ammattiryhmien koon taustatietona on käytetty Tilastokeskuksen tilasto- ja rekisteritietoja.

Lue lisää

Yhteystiedot

Ari Väänänen

+358 30 474 2435

Antero Olakivi

+358 50 448 4267

Creative Commons License

Creative Commons License

Julkaisu on lisensoitu Creative Commons 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.