Työn imu -testin mukaan työn imu vaihtelee ammatin ja sukupuolen mukaan

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Työn imun taso on melko korkea tai korkea noin kuudella kymmenestä vastanneesta työntekijästä eli he kokevat työn imua keskimäärin useita kertoja viikossa tai jopa päivittäin. Vastaavasti noin 40 % kokee työn imua kerran viikossa tai sitäkin harvemmin, eli heidän työn imun tasonsa voi sanoa olevan keskinkertainen tai matala. Vakinaisissa työsuhteissa toimivista 59 % ja määräaikaisissa työtehtävissä toimivista 61 % kokee korkeaa työn imua.

Työn imun yleisyys tarkastelujaksolla 2017-2025 on varsin pysyvää. Vuonna 2025 korkeaa työn imua koki 62 % vastanneista, kun vuonna 2017 vastaava luku oli 59 %. Vähiten korkeaa työn imua (54 %) koettiin koronavuonna 2021. Vastaavasti matalaa työn imua (korkeintaan muutaman kerran kuukaudessa) koki vuosina 2025 (20 %) ja 2017 (19 %) noin joka viides, mutta vuonna 2021 peräti 27 % vastanneista.

Työn imua eniten vaativissa ihmissuhdeammateissa, johtajilla sekä taiteellista työtä tekevillä

Noin 71 % opetusalalla työskentelevistä, 68 % sosiaalialan työntekijöistä ja 65 % terveydenhuollon ja hoitoalan työntekijöistä kokee korkeaa työn imua. Johtajista suurin piirtein sama osuus eli 70 % kokee korkeaa työn imua. Myös taiteellista työtä tekevissä noin kaksi kolmesta (64 %) kokee korkeaa työn imua. Vaativista ja korostetun vastuullisista tehtävissä tunnetuilla aloilla koetaan siis myös usein työn imua.

Työn imu vähäisintä teollisessa työssä

Vähiten korkeaa työn imua koetaan teollisessa työssä sekä teknisen tai tieteellisen työn alalla, joista ensiksi mainitussa 43 % ja jälkimmäisessä 48 % kokee työn imua useita kertoja viikossa tai päivittäin. On silti huomionarvoista, että näilläkin aloilla lähes puolet kokee säännöllisesti työn imua. Ammatteja, joissa vähän yli puolet kokee korkeaa työn imua, ovat palvelu- ja maataloustyö (55 %), liikennetyö (53 %), kaupallinen työ (52 %), toimistotyö (51 %), sekä rakennusala (53 %).

Naiset kokevat työn imua miehiä enemmän

Demografisten tekijöiden osalta naiset (noin 62 %) kokevat miehiä (noin 52 %) todennäköisemmin korkeaa työn imua. Erityisesti päivittäin työn imua kokevissa löytyy eroja sukupuolten välillä: naisista 36 % ja miehistä 27 % kokee työn imua keskimäärin päivittäin. Myös ammattikohtaisissa tarkasteluissa naiset kokivat miehiä useammin tai vähintään yhtä usein työn imua lukuun ottamatta rakennusalaa, jolla miehet (noin 51 %) kokivat naisia (noin 44 %) useammin korkeaa työn imua. Suurimmillaan ero oli liikennetyön alalla, jossa naisista 66 % ja miehistä 48 % koki korkeaa työn imua.

Myös korkeampi ikä on myönteisessä yhteydessä työn imun tasoon. Vanhemmat, erityisesti 45-vuotiaat ja sitä vanhemmat, työntekijät kokevat työn imua useammin kuin nuoremmat. Silti myös alle 35-vuotiaista hieman yli puolet (52 %) koki korkeaa työn imua.

Työn imu on myönteisessä yhteydessä terveyteen ja onnellisuuteen

Työn imun kokemus oli selvässä myönteisessä yhteydessä myös itsearvioituun terveyteen sekä elämään tyytyväisyyteen ja onnellisuuteen. Työn imu ja työskentely silloin, kun kokee olevansa sairas, ovat puolestaan käänteisessä yhteydessä toisiinsa. Työn imu ei siis tarkoita sitä, että työssä oltaisiin oman terveyden kustannuksella. Työn imu oli myös yhteydessä vuotuisiin bruttotuloihin: Erityisesti suurimmassa, yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevien joukossa 69 % koki säännöllisesti työn imua. Kuitenkin eri tuloluokissa 11 000 – 100 000 euron välillä vuodessa ansaitsevilla työn imu oli lähes samaa tasoa (59-63 %). Paljon ansaitsevilla työssä on yleensä myös paljon erilaisia työn imua synnyttäviä voimavaroja: työ on kehittävää, monipuolista ja vastuullista, ja se tarjoaa työn imua kannattelevia haasteita.

Miten tulokset suhtautuvat aikaisempaan tutkimustietoon?

Tulokset vastaavat varsin hyvin aiemmissa tutkimuksissa saatuja havaintoja (Hakanen & Kaltiainen, 2026). Myös 30 Euroopan maata kattavassa tutkimuksessa työn imun havaittiin olevan yleisintä vaativaa ihmissuhdetyötä tekevien parissa: sote- ja opetusalalla, johtajilla, naisilla sekä iäkkäillä työntekijöillä. Vastuullisissa ihmissuhdetöissä työn tarkoitus, sen välittömät tulokset ja mahdollisuus oppia uutta ovat usein konkreettisesti läsnä olevia voimavaroja. Sen sijaan mainitussa Eurooppa-tutkimuksessa vakinaisessa työsuhteessa toimivat kokivat muita enemmän työn imua. Toisaalta aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa määräaikaisuus on toisinaan ollut myönteisessä yhteydessä työn imuun; määräaikaisuus voi tarkoittaa myös uuden opettelua ja taitojen kartuttamista, joiden tiedetään olevan työn imun tärkeitä lähteitä. Työn imu oli korkeinta tuloluokkaa lukuun ottamatta suurin piirtein yhtä yleistä eri tuloluokissa. Tiedetään, että palkkatasolla on vain hyvin lievä yhteys työtyytyväisyyteen. Sen sijaan työn imun kokemus on suomalaista työväestöä edustavassa tutkimuksessa (Hakanen ym., 2021) ennustanut tulotason kehittymistä.

Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että työn imu ei ole harvinainen kokemus. Sitä koetaan kaikissa ammateissa ja aiempien tutkimusten tavoin se on myönteisessä yhteydessä terveyteen ja myönteiseen mielenterveyteen: onnellisuuteen. Työn imu ei kuitenkaan ole yhtä yleistä kaikissa ammattiryhmissä ja aloilla. Sen takia työn imuun on syytä kiinnittää huomiota ja vahvistaa sitä työpaikoilla työn voimavaroista huolehtimalla. Alalla kuin alalla se edistää työn mielekkyyttä ja auttaa kohtaamaan työn vaatimuksia.

Työn imu -kyselyn väestöryhmittäisiin tuloksiin voit perehtyä tarkemmin Työn imu -aineistosivulla.

Lue lisää

Hakanen, J. J., & Kaltiainen, J. (2026). Work Engagement: Feeling Happy, Motivated, and Resilient at Work Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior, 13(1), 23-48.

Hakanen JJ, Rouvinen P, Ylhäinen I. (2021). The Impact of Work Engagement on Future Occupational Rankings, Wages, Unemployment, and Disability Pensions —A Register-Based Study of a Representative Sample of Finnish Employees. Sustainability. 13(4):1626.

Tekijä

Jari Hakanen, tutkimusprofessori