Työntekijöiden työterveyshuolto rahoitetaan pääosin työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä pakollisilla työtulovakuutuksen maksuilla sekä työnantajien ja yrittäjien asiakasmaksuin (Kuva 1). Työtulovakuutus on osa sairausvakuutusta ja sen pääasialliset rahoittajat ovat työnantajat sairasvakuutusmaksuin sekä palkansaajat ja yrittäjät sairasvakuutuksen päivärahamaksuin (Kela).

Vuonna 2024 työterveyshuollon hyväksytyt kustannukset olivat noin 1 277 miljoonaa euroa. Keskimääräiset kustannukset työterveyshuollon piiriin kuuluvaa työntekijää kohti olivat 612 euroa ja Kela-korvaukset 240 euroa (Kela). Lisäksi yrittäjien työterveyshuollon kustannukset olivat noin 8,8 miljoonaa euroa (Kela).

Työnantajien ja yrittäjien suoraan maksamien asiakasmaksujen osuus työterveyshuollon kustannuksista on kasvanut viime vuosina (Kuva 1). Vuonna 2024 se oli 60,7 % hyväksytyistä kustannuksista eli noin 775 miljoonaa euroa. Vastaavasti työnantajien työtulovakuutuksen kautta maksama rahoitusosuus on myös ollut kasvussa. Vuonna 2024 se oli 26,6 % hyväksytyistä kustannuksista, mikä vastaa noin 340 miljoonaa euroa. Samaan aikaan työntekijöiden työtulovakuutuksen kautta maksama osuus on laskenut. Vuonna 2024 se oli 11,9 % hyväksytyistä kustannuksista eli noin 152 miljoonaa euroa. Valtion osuus kustannuksista on pysynyt ennallaan, 0,2 % tasolla, mikä oli vuonna 2024 noin 2,5 miljoonaa euroa. Yrittäjien osuus on hieman laskenut, 0,7 % tasolle vuoden 2024 hyväksytyistä kustannuksista, mikä vastasi 8,9 miljoonaa euroa.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Kustannusten jakautuminen

57.1%22.2%19.6%0.2%0.9%58.4%21.5%18.9%0.2%1.0%60.7%26.6%11.9%0.2%0.7%Työnantajat ja yrittäjätTyönantajat - SVLTyöntekijät - SVLValtioYrittäjät - SVL0510152025303540455055606570Vuosi 2022Vuosi 2023Vuosi 2024

Kuva 1. Työterveyshuollon kustannusten jakautuminen eri maksajatahojen kesken (KELA 2026)
(SVL = työtulovakuutuksen kautta tuleva rahoitus)

Vuonna 2024 työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä oli Kelan korvaustietojen mukaan 2 086 000 työntekijää, joka on yli 91 % palkansaajista ja yli kolmannes koko väestöstä (Kuva 2 alla).

Työterveyshuollon kokonaiskustannukset ovat nousseet vuodesta 2000 lähes kolminkertaiseksi ja palkansaajaa kohden laskettuna kaksinkertaiseksi (Kuva 2). Kokonaiskustannusten kasvua selittää mm. kustannustason nousu, työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöiden määrän kasvu 1,60 miljoonasta 2,09 miljoonaan (kattavuus) ja työssäkäyvän väestön ikääntyminen sekä työterveyshuollolle lainsäädännössä määritellyt työkyvyn ja työhön paluun tuen tehtävät. Kattavuuden kasvu näkyy siinä, että kokonaiskustannukset kasvavat, mutta työntekijäkohtainen kustannus ei ole kasvanut samaa tahtia. Työterveyshuollon kustannusten osuus kaikista terveydenhuollon kustannuksista on ollut kuitenkin laskussa viime vuosina (Kuva 2). Tuorein vertailuluku vuodelta 2022 kertoo työterveyshuollon kustannusten olleen noin 3,6 % terveydenhuollon käyttömenoista.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Työterveyshuollon kustannukset ja kattavuus

Ehkäisevä työterveyshuolto ja sairaanhoito

200720092011201320152017201920212023euroa50100150200250300Palkansaajakohtainen kustannus, ehkäisevä TTHPalkansaajakohtainen korvaus, ehkäisevä TTH

Kustannukset ja korvaukset

197019801990200020102020euroa100300500700Palkansaajakohtainen kustannus (2024 rahana)Palkansaajakohtainen korvaus (2024 rahana)

Kattavuus

197019801990200020102020prosenttia50100Työterveyshuollon piirissä olevien palkansaajien osuus

Kuva 2. Työterveyshuollon kustannukset ja kattavuus

Työterveyshuollon ennaltaehkäisevän toiminnan osuus kustannuksista on kasvanut suhteessa sairaanhoitokustannuksiin vuodesta 2010 vuoteen 2024 (Kuva 2). Vuonna 2010 ennaltaehkäisevän toiminnan kustannusten osuus oli noin 38 %, kun vuonna 2022 se oli yli 49 %. Samaan aikaan Kelan korvaama osuus ennalta ehkäisevästä toiminnasta on kasvanut noin 53 % noin 57 % tasolle.. Sairaanhoidollisen toiminnan kustannukset ovat kasvaneet yli 40 % vuodesta 2010 vuoteen 2024.Sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon korvausten osuus on kuitenkin pudonnut noin 20 % hyväksytyistä kustannuksista, kun se vielä vuonna 2010 oli noin 40 %. Työantajat maksavat siis aiempaa suuremman osan sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannuksista asiakasmaksuina.

Korvausosuuksien kehitykseen on oletettavasti vaikuttanut Kelan korvausjärjestelmä, jossa työnantajien ehkäisevän työterveyshuollon korvaus on 60 % ja sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon korvaus on 50 % (ks. Kela). Lisäksi korvauksille määritellään vuosittain yksi yhteinen laskennallinen enimmäismäärä, josta korvataan ensisijaisesti ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset.

Tätä nykyä Työterveyshuollon toimintaa voidaan tarkastella luotettavasti Avohilmosta (Satokangas ym. 2024, Työelämätieto 2026). Noin 40 % työikäisistä henkilöistä Suomessa käytti työterveyshuollon palveluita vuosina 2021 ja 2022. Vuonna 2022 työterveyshuollosta tehtiin julkiseen erikoissairaanhoitoon noin 160 000 työikäistä väestöä koskevaa lähetettä. Vuonna 2022 työterveyshuollon palveluita tuotti noin 17 000 asiantuntijaa, kun yksittäisetkin käynnit lasketaan mukaan (Satokangas ym. 2024). Vuonna 2025 työterveyshuollossa toteutui noin 7,9 miljoonaa sairaanhoidon tai muun terveydenhuollon käyntiä, kun ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon kuuluvia käyntejä oli noin 4,4 miljoonaa käyntiä (Työelämätieto 2026).